RESSIÄ, RESSIÄ!
Funktionaalisen lääketieteen mukaan ihmisen sairastumiseen on syynä viisi tekijää; stressi, huono ruokavalio,mikrobit, allergeenit ja myrkyt.
Näistä stressin tunnistaa jokainen.Vai tunnistaako?
Miten stressi oikein määritellään ja mitä stressitilassa kehossa oikein tapahtuu?
Stressireaktio on evoluution myötä kehittynyt suojareaktio , jonka tehtävänä on palauttaa homeostaattinen, stabiili tasapainotila elimistöön.
Stressitilan fysiologisista muutoksissa on suurimmalta osin vastuussa autonominen hermosto ja ns.HPA-akseli.
HPA-akseli on lyhennys sanoista hypotalamus-pituitary-adrenals eli suomeksi hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiset.
Akuutissa stressitilanteessa aivot lähettävät viestin selkäytimen autonomisia hermoja pitkin alas suoraan lisämunuaisille ja kehottavat niitä vapauttamaan adrenaliinia.
Lisäksi hypotalamus käskyttää hormonaalisesti aivolisäkettä ja tämä käskyttää edelleen lisämunuaisia, jotka alkavat tuottamaan kortisolia.
Lisämunuaisten tuottamat kortisoli ja adrenaliini ovat ”stressihormoneja”, joiden vaikutuksesta sydämen syke ja verenpaine nousevat, hengitystahti kiihtyy, verensokeri nousee jne. eli stressihormonit auttavat elimistöä kohtaamaan stressin ja selviämään stressitekijästä lisäämällä elimistön suorituskykyä.
Tämä on loistava ja hyödyllinen mekanismi akuutissa stressitilanteessa.Hyvä stressi ( ns.eustressi) aikaansaa fysiologiset muutokset tarvittavaksi ajaksi, jotta selviämme erilaisista haasteista, vaikkapa urheilusuorituksesta tai tentistä.
Kun stressaava tilanne jatkuu pitkään tai stressitekijöitä on useita, stressi kroonistuu. Kroonisessa stressissä HPA-akseli ja sympaattinen hermosto pysyvät vilkkaana koko ajan ja stressihormonitasot pysyvät koholla.
Tämä aiheuttaa pitkään jatkuessaan moninaisia ongelmia elimistössä:
- vastustuskyky heikkenee
- verensokeri on koholla, jolloin myös insuliinin määrä verenkierrossa lisääntyy - tämä voi johtaa insuliiniresistenssiin, joka liitetään esim. tyypin-2-diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään
- keskivartalolihavuus lisääntyy ( ylimääräinen sokeri muutetaan rasvaksi)
- rasva-aineenvaihdunnan häiriöt lisääntyvät
- verenpaine on koholla
- aivojen muistikeskus hippokampus vaurioituu, myös etuotsalohko pienenee
- muidenkin hormonien tuotanto häiriintyy ( esim. kilpirauhashormonit, sukupuolihormonit)
- serotoniinin määrä vähenee, masennus lisääntyy
- melatoniin määrä vähenee, unihäiriöt lisääntyvät
- kasvuhormonin määrä vähenee
- suoliston toiminta ja bakteerikanta häiriintyvät
- luusto purkautuu
- telomeerit lyhenevät
…….
Mitä voin tehdä?
Tärkeää on TUNNISTAA omat stressitekijänsä ja pyrkiä vähentämään niitä.Ainakin niitä turhia.
Elimistöä kuormittavia stressitekijöitä ovat psyykkisten tekijöiden lisäksi myös mm. ympäristöstä johtuvat tekijät sekä fysiologiset syyt.
Ympäristöstä johtuvia ovat esim. myrkkyrasitus, melu, liika kylmyys tai kuumuus.
Fysiologisia syitä ovat taas kipu, nälkä, infektiot, huonolaatuinen uni, fyysinen ylirasitus, sairaudet, huono ruokavalio, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, laihduttaminen, lääkkeet…
Stressitekijöiden vähentäminen vaatii usein ELÄMÄNTAPAMUUTOKSIA.
Toimintatavat stressitilanteissa ovat usein epäterveellisiä; viina, tupakka, roskaruoka, liian raskas liikunta….Opettele terveellisiä toimintatapoja stressitilanteissa eli HYVIÄ STRESSINHALLINTAKEINOJA.
Hyviä stressinhallintakeinoja ovat mm. hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset, mindfulness, meditaatio, ASAHI, jooga, taiji…
Kävely luonnossa ja musiikin kuuntelu sopivat monelle.
Riittävä ja laadukas uni ja lepo ovat tärkeitä.
Kehollisissa terapioissa, kuten hieronnassa, erittyy oksitosiinia, joka on kortisolin vastavaikuttaja.Lemmikin silittely saa aikaiseksi saman reaktion.
Liikunta yleisesti parantaa stressinsitokykyä, mutta stressaantuneena on liikunnan oltava palauttavaa, kevyttä.
TERVEELLINEN, TASAPAINOINEN RUOKAVALIO
Tasainen verensokeri on tärkeää stressaantuneena; syö pieniä, helposti sulavia aterioita 3-4 tunnin välein, vähennä myös kahvia ja alkoholia.
Stressitila on äärimmäisen kuluttava, katabolinen tila.Ravintolisät ovat usein tarpeellisia stressissä.
ASENNE
Onnellisuustutkimusten mukaan positiivinen elämänasenne voi vaikuttaa eliniän pituuteen jopa seitsemästä kymmeneen vuotta!
Älä märehdi menneitä, äläkä murehdi tulevaa - elä tässä ja nyt.
Muista kiitollisuus, hyvät teot, anteeksianto, elämän merkityksellisyys, sosiaalisuus, nautiskelu.Kaikki nämä lisäävät tyytyväisyyttä ja ehkä onnellisuuttakin.
AJAN HALLINTA
Priorisoi ja delegoi, elämä kevenee!